Edge Computing mahdollistaa konkreettisia hyötyjä kaikille – Miten toimia?

Digitaalisen palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisestä on käyty paljon keskustelua. Tähän aiheeseen liitetään usein esimerkkeinä erilaiset verkko- ja pilvipalvelut. Näiden palvelujen rooleja ja merkitystä ei ole syytä vähätellä. Viime aikoina on kuitenkin noussut tarjolle vielä vahvempi mahdollisuus luoda ketterästi uusia palveluita ja digitaalista liiketoimintaa: Edge Computing, eli reunalaskenta.

Jukka Ahtikari Telia Inmics-Nebula

Edge Computing tarjoaa uusia joustavia ja konkreettisia ratkaisunäkökulmia esimerkiksi johtamiseen, teollisuuteen, vähittäiskauppaan, logistiikkaan, terveydenhuoltoon ja rakennusten kiinteistöautomaatioon – sekä ekosysteemiverkostoihin yli toimialarajojen. Toisin sanoen, reunalaskenta ei ole vain IT-ratkaisu, vaan olennainen mahdollistaja uusien palveluiden ja liiketoiminnan luomisessa.

Yhä enemmän yleistyvällä reunalaskennalla voidaan jakaa ja osin myös siirtää laskentatehoa ja palveluja perinteisistä konesaleista ja pilviympäristöistä nimensä mukaisesti verkon ’reunalle’ käyttämällä mikropalveluita ja rajapintoja, mobiililaitteita, IoT-laitteita sekä tietoverkkojen aktiivilaitteita. Maailmanluokan toteutuksia löytyy Suomestakin jo muun muassa peliteollisuudesta, erilaisista ajoneuvoista ja teollisuuden automaatioympäristöistä.

Reunalaskenta ei ole uusi innovaatio. Sen merkittävyys on kasvanut, kun sen käytännöntason toimintaan liittyvät eri arkkitehtuuri- ja teknologiakerrokset ovat saavuttaneet viime vuosina riittävän yhteentoimivuuden mahdollistavan kypsyysasteen. Esimerkiksi IoT-tyyppiset anturit ja tietokoneiksi kehittyneet älypuhelimet mahdollistavat tiedonkeruun, datan analysoinnin ja sen tarjoamisen käyttäjäkeskeisten ja tilannekohtaisten palveluiden rakentamiseen. Datan hyödyntäminen voidaan viedä uudelle tasolle erilaiset liiketoimintatavoitteet huomioiden, ja samalla palveluita on mahdollista tuoda aiempaa ketterämmin erilaisille käyttäjille entistä vuorovaikutteisemmin ja reaaliaikaisemmin.

Lisäksi perinteisistä konesaliympäristöistä ja pilviratkaisuista muodostuvia hybridiympäristöjä voidaan reunalaskennalla rakentaa paremmin yhteentoimivia ja skaalautuvia kokonaisratkaisuja. Tähän liittyy olennaisena kokonaisarkkitehtuurinäkökulman hyödyntäminen. Näiden eri osioiden tukemana voidaan ’tarjoilla’ liiketoiminnalle koosteisia palvelu- ja dataelementtejä, jotka mahdollistavat uusien palveluketjujen rakentamisen erilaisiin liiketoiminnan ja sidosryhmien tarpeisiin.

Tosielämän esimerkkejä löytyy runsaasti

Reunalaskennalla on mahdollista luoda turvallisia, joustavia ja nopeasti toimivia palveluja yhä verkostomaisemmissa liiketoimintaympäristöissä. Se edellyttää kuitenkin dataintensiivisen näkökulman yhdistämistä liiketoiminta- ja palvelukeskeiseen ajatteluun.

Palveluketjunäkökulmaa hyödyntämällä organisaatiot voivat parantaa ja tehostaa eri käyttäjärooleille tarjottavia palveluja. Esimerkiksi kotihoidossa voitaisiin palvelunäkökulmaa laajentaa perinteisestä sairaanhoidosta hyvinvointi- ja yhteisöpalveluihin. Liittämällä digitaalisiin palveluketjuihin mukaan kotihoidossa olevan seniorin omaisia sekä esimerkiksi linkittämällä mukaan olennaisia ystäväverkostoja ja aktivoivia harraste- yms. yhteisöryhmiä.

B2C-alueen myynnissä voidaan asiakkaille tarjota kokonaisvaltaisempia ja ennakoivia palveluja luomalla digitaalisia ja perinteisiä palveluita kattavan asiakaspolun. Tämä muodostuu käyttäjälle palvelukeskeiseksi tuomalla eri palvelutilanteisiin mukaan asiakkuustietoa, esimerkiksi mitä asiakas on aiemmin ostanut yhdistettynä ajantasaiseen sijaintitietoon. Yhdistämällä palvelutilanne ja dataintensiivinen sisältö, asiakkaiden ulottuville saadaan yhä tehokkaammin ostopäätöksiä ohjaavia sisältöjä. Tällöin esimerkiksi kivijalkamyymälän ja verkkokaupan kokonaispalvelu paranee.

Reunalaskenta parantaa myös johtamista eri organisaation tasoilla. Samaa informaatiota, jota tarjoillaan yksittäisille asiakkaille, voidaan koosteisesti ja ajantasaisesti tarjoilla myös yksittäiselle myyjälle asiakaspalvelutilanteessa. Samasta data-aineistosta voidaan kerätä olennaista tietonäkymää esimerkiksi liiketoimintavastuulliselle johtajalle. Parhaimmillaan datasta tunnistetavat positiiviset tai negatiiviset poikkeamat auttavat johtoa tekemään oikeaan ajanhetkeen oikeat päätökset. Luonnollisesti vähemmän kriittiset rutiinipäätökset voidaan automatisoida robotiikkaa hyödyntäen. Tällaiset toiminnot voivat liittyä esimerkiksi tilausten, logistiikan ja varastohallinnan automatisointiin.

Tehtaiden ja tuotantolaitosten hallintaa ja ylläpitoa parannetaan tarjoamalla esimerkiksi operoivalle alihankkijan huoltohenkilöstölle parempi tilannekuva kokonaisuudesta ja yksittäisistä huoltokohteista. Kentällä operoivat ja kameralla varustetut huoltohenkilöt voivat tarvittaessa välittää kuvaa toisella puolella maapalloa olevalle konsultoivalle huippuspesialistille. Palvelumalliin liitetään näin mukaan virtuaalinen ulottuvuus. Ennakoivuutta pystytään tuomaan mukaan hyödyntämällä erilaisten anturien tarjoamaa tietoa koneen tilasta tai siinä oleva teknisten osien kunnosta. Kun havaitaan vikaantumista, voidaan tieto varaosatarpeesta välittää suoraan huolloista vastaavalle alihankkijalle, jolloin lähtökohtaisesti korjaustoiminta tehostuu.

Liiketoiminnan ja tietohallinnon aito yhteishanke

Teknologiaosaaminen on Suomessa monipuolista. Reunalaskennan teknologioihin liittyvät mm. mikropalvelut ja erilaiset konttipalvelut sekä niiden hallittu orkestrointi. Suomessa on tarjolla myös moderneja IT-palveluita – esimerkiksi 5G-verkot ja kattavat pilvipalvelut, jotka ovat reunalaskennan keskeisiä lenkkejä palveluratkaisujen ketjussa. Siksi reunalaskennan palveluita luodaan eri tavoin Suomessa jo aktiivisesti.

Tekniikan liiallisen ’tuunaamisen’ sijaan keskittyisin palvelukeskeisen ratkaisun tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja asiakastarpeet huomioiviin toteutuksiin. Tästä syystä olennainen osa reunalaskennan hyödyntämistä on tunnistaa liiketoiminnan konkreettiset tavoitteet. Tähän liittyy myös tarve tunnistaa dataintensiivisten palveluiden tiedonlähteet, joiden kautta tietosisällöt ja niihin liittyvät käyttäjäkohtaiset palvelutarpeet yhdistyvät.

Kun puhutaan dataintensiivisestä kehittämisestä, on tietoturvalla ja -suojalla olennainen rooli. Niiden osalta näen kuitenkin, että ne ovat enemmän reunalaskentaa mahdollistavia kuin haittaavia elementtejä sekä liiketoiminnalle että tietohallinnolle. Selkeät pelisäännöt esimerkiksi tietosuojassa luovat kestävän perustan rakentaa jo ensimmäisestä reunalaskennan projektin tuloksesta ratkaisu, jota voidaan hyödyntää turvallisesti ja skaalata sen käyttöä laajemmaksi myöhemminkin.

Siksi voisikin todeta, että reunalaskentaprojekti onnistuu vain, jos liiketoiminta ja tietohallinto tekevät aidosti yhdessä – myös yhteisillä tavoitteilla.

Mitä tietoa tarvitaan ja miten palveluita halutaan lähteä kehittämään? Tässä muutama vinkki miten käynnistää ja edistää reunalaskentaa käytännössä.

Tunnista liiketoimintanäkökulmalla potentiaaliset palveluprosessialueet, joista voidaan valita ensivaiheen keihäänkärkikehityskohteet.
Määritä muutaman keihäänkärkialueen osalta konkreettiset tavoitteet ja mitattavat tulokset.
Arvioi organisaatiosi ja yhteistyötahojesi osaamistilanne esimerkiksi alueilla: tietoliikenne sovellus-, konesali- ja pilvipalveluympäristöt, jatkuvat palvelut, datan hyödyntäminen ja robotiikka sekä mobiili- ja IoT-palvelut.
Ennen pilottia, toteuta HealthCheck-tyyppinen tilannekuva, jossa käytännönläheisesti tunnistetaan mahdolliset puutteet ja kehityskohteet sekä varmistetaan vahvuudet eri teknologia-alueilla sovelluksista konesali- ja pilvipalveluihin sekä näitä tukeviin jatkuviin palveluihin.
Tilannekuvan osana määrittele tiekartta ja konkreettiset tavoitteet ja mittarit tukemaan skaalautuvien ratkaisujen toteutusta ja muutoshallintaa.
Pilotoi riittävän rajatulla PoC-keihäänkärkiprojektilla, jonka tuloksia olisi kuitenkin mahdollista skaalata vaiheittain laajemmiksi.
Projektin tulokset arvioidaan eri sidosryhmien näkökulmilla: tunnistetaan hyödyt ja otetaan niistä kaikki irti. Menestys vahvistaa kehityshaluja ja vähentää muutosvastarintaa reunalaskennankin osalta.