Blogi
Written by
Jukka Ahtikari
Head of Business Digitalisation

Pilveen siirtyminen ja IT-infran modernisointi kulkevat käsi kädessä: Näin uudistat ympäristösi onnistuneesti

Jukka Ahtikari

Kilpailuedun saavuttaminen vaatii kykyä reagoida markkinoiden muutosvauhtiin. Tietojärjestelmiä siirretään ahkerasti pilveen, sillä pilviteknologian tuoma tehokkuus, joustavuus ja huippuluokan skaalautuvuus kiinnostavat tietohallintoa ja liiketoimintajohtoa yhä enemmän.

Hybridiympäristöt ja monipilvet yleistyvät erittäin nopeasti, ja esimerkiksi on jo kerrottu organisaatioiden 6-15 pilven ympäristöistä. Merkittäviä osia yritysten järjestelmistä ja palveluista on jo pilvessä. Siksi eri tietojärjestelmien ja sovellusten välinen yhteentoimivuusvaade konesalien, yksityisen pilven ja julkipilven välille kasvattaa merkitystään.

Pilvimigraatiossa on kyse paljon muustakin kuin palvelinkapasiteetin siirtämisestä uuteen ympäristöön. Siihen liittyy it-infrastruktuurin modernisointia, hallintaa ja optimointia. On tarkasteltava myös sovelluksia ja tietokantoja sekä näihin liittyviä hallintamalleja.

Näistä syistä pilvimigraatio vaatii hallittua ja ennakkoon luotua tiekarttatyyppistä migraatiopolkua. Sen rakentamiseen liittyy joukko erilaisia kysymyksiä, esimerkiksi seuraavia: Tukeeko it-infrastruktuuri riittävän hyvin yrityksen digikehitystä ja uusien palveluiden ketterää kehittämistä? Mikä on sovelluksen elinkaari, ja onko uusi tietojärjestelmä mahdollisesti jo korvaamassa sen? Sovellusten käytettävyyden optimointi voi myös vaatia it-infrastruktuurien modernisointia ja pilvimigraatiota samanaikaisesti.
 

Mitä kannattaa huomioida pilvimigraatioiden it-infrastruktuurien modernisoinnissa?

Tällä hetkellä moni organisaatio on pilvi- ja konesalipalveluiden kehityksen osalta eräänlaisessa välivaiheessa. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että erilaisia pilvipalveluita on otettu käyttöön, mutta niiden roolit järjestelmäarkkitehtuurien näkökulmista ovat vielä hajanaisia esimerkiksi hallintomallien ja jatkuvien palveluiden alueilla. Konesalipalveluilla on myös edelleen tärkeä rooli, mutta pilvipalveluihin keskittyneistä panostuksista johtuen perinteisiin kapasiteettipalveluihin on jo voinut syntyä tai on syntymässä teknistä velkaa; toisin sanoen it-infrastruktuurin modernisointia tarvitaan.

Tällaisessa osin hajautuneelta tuntuvassa tilanteessa alkaa nousta esiin erilaisia kysymyksiä: Mitä tietojärjestelmiä ja sovelluksia kannattaisi siirtää paikallisesta konesalista julkipilveen? Pitäisikö ensivaiheessa osa perinteisestä kapasiteettiympäristöstä vain siirtää modernin virtuaaliseen konesalipalvelun piirin ja toteuttaa pilvimigraatio osin tai jopa kokonaan hieman myöhemmin? Vaatiiko jokainen tietojärjestelmä oman suunnitelman? Onko joskus selkeämpää käyttää nykyinen sovellus elinkaarensa ”loppuun” ja sen jälkeen korvata se suoraan uudella pilvipohjaisella järjestelmällä?

Sinänsä olennaisten teknisten asioiden huomioimisessa on kuitenkin keskiössä syytä pitää liiketoiminnan nykyiset ja lähitulevaisuuden kehitystarpeet. Vastaavasti on myös tarkasteltava tietohallinnon nykytilaa ja kehityssuunnitelmia.

Edellä olevaan viitaten, on siis monta olennaista asiaa huomioitavana, jotta pilvimigraatiot ja it-infrastruktuurin modernisaatiot onnistuvat suunnitelmien mukaisesti. Seuraavaksi käydään läpi muutamia ydinkohtia ja neuvoja, joita tarvitaan pilvimigraation ja modernisoinnin toteuttamiseen.

1) Tilannekuvaa.

Oman migraatio- ja modernisointipolun määrittäminen edellyttää näkymää ja ymmärrystä yrityksen käyttämiin kapasiteetti- ja pilvipalveluihin sekä it-infrastruktuuriin. On muun muassa tunnistettava omien sovellusten it-arkkitehtuuri, sovellusten keskinäiset riippuvuudet ja integraatiot. Ne asettavat pilvimigraation ja it-infrastruktuurin modernisoinnille tärkeät askelmerkit. Tietojärjestelmäkartta on hyödyllinen apuväline nykytilan kuvaamiseen ja kehittämisen edistämiseksi.

2) Käytettävyyttä ja suorituskykyä.

Pilveen siirrettävän sovelluksen käytettävyys- ja suorituskykyvaatimukset kannattaa varmistaa esimerkiksi pilotoinneilla. On tiedettävä miten käyttäjät ja asiakkaat hyödyntävät sovelluksia sekä digitaalisia palveluja, ja mikä heille on olennaista ja kriittistä. Huomioiden liiketoiminnan jatkuvuuden vaatimukset, paikallista kapasiteettia voidaan tarvita esimerkiksi tehtaan tuotantojärjestelmälle ja toiminnanohjaukselle, jolloin näihin liittyviä sovellus- ja infrastruktuuripalveluita ei kannata siirtää kriittisiltä osin esimerkiksi julkipilveen. On siis hyvä muistaa, että pilvipalvelu ei ole 100% sama asia kuin konesaliympäristö.

3) Säästöjä ja tehokkuutta.

Mitä tietojärjestelmän ja siihen liittyvien työkuormien käyttö maksaa pilvessä? Se edellyttää kokonaiskustannusrakenteen ammattimaista kartoittamista ennen pilvimigraation toteuttamista. Nousevatko kustannukset kapasiteettitarpeen kasvaessa sekä ohjelmistoversioiden uudistuessa ja mitkä ovat lisenssiehdot? On myös hyvä tunnistaa mitä kapasiteettityökuormien siirtäminen maksaa, tai miten niiden jatkuvat palvelut rakennetaan ja mitä ne kustantavat?

4) Osaamista.

Pilvimigraatioiden toteuttamiseen tarvitaan pilvi-, kapasiteetti- ja konesaliosaamisen lisäksi kyvykkyyksiä sovellusten migraatioiden laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi. Onko tietohallinnolla riittävää ymmärrystä sovelluksista sekä riittävästi kyvykkyyksiä hallinnoida, kehittää ja ylläpitää pilviympäristöjä? Julkipilviosaamisen lisäksi vaaditaan tietotaitoa perinteisistäkin järjestelmä- ja infrastruktuuriympäristöistä. Koska hybrid- ja monipilviympäristöjen merkitys kasvaa, on hyvä arvioida, kannattaisiko omaa osaamista vahvistaa yhdessä it-palvelutoimittajan kanssa?

5) Jatkuvaa palvelua.

Pilvimigraatioiden ja it-infrastruktuurien modernisoinnin haasteellisuus linkittyy myös liiketoimintakriittisyyteen. Modernien it-ympäristöjen optimointi vaatii jatkuvaa kehitystä ja muutoshallintaa sekä yhtenäisiä jatkuvia palveluita. Pilvimigraatiossa onkin varmistettava, miten julkipilveen siirtyvä sovellus otetaan jatkuvien palveluiden, valvonnan ja varmistusten piiriin. On hyvä tunnistaa myös vaatimukset, miten rakennetaan koosteiset jatkuvat palvelut mahdollisessa hybrid-ympäristössä.

6) Riskienhallintaa.

Onko yrityksellä dataa, johon liittyy esimerkiksi GDPR-tietosuoja-asetusten vuoksi tiukemmat vaatimukset julkipilven käytöstä? Siksi on hyvä tunnistaa mitkä ovat vaatimukset datan sijainnille. On myös tärkeä tunnistaa, miten eri järjestelmissä olevaa dataa käsitellään organisaation prosessien eri vaiheissa, jolloin dataa voidaan suojata tehokkaammin sekä hyödyntää tehokasta identiteetin- ja pääsynhallintaa. Liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen voi vaatia varajärjestelmiä, kuten esimerkiksi hybrid- tai monipilvityyppisiä it-infrastruktuuriympäristöjä.

7) Kokonaisuuden ja muutoksen hallintaa.

Hybrid- ja monipilviympäristöt luovat it-arkkitehtuureiltaan koosteisia kokonaisuuksia, jotka vaativat yhtenäistä hallintaa. Ne edellyttävät selkeää strategiaa, tehokkaita työkaluja, yhtenäistä hallintotapaa sekä tehokkaita ja automatisoituja toimintamalleja. Siksi vastuut, työnjako ja kontrollit kannattaa määritellä – myös esimerkiksi tietosuojavastuut, ja miten muutoshallinta varmistetaan? Jotta kokonaisuus pysyy ohjauksessa ja muutokset hallinnassa, on esimerkiksi pilvimigraation aikataulutus kriittistä ja sen projektityyppinen johtaminen todella tärkeää.

8) Joustavuutta.

Liiketoiminnan ja tietohallinnon toimintaympäristöistöistä heijastuu muutoksia ja tarpeita. Ne asettavat tietojärjestelmiin ja toimintamalleihin ketteryyttä ja joustavuutta edellyttäviä vaatimuksia. Siksi on tärkeää, että organisaatio voi käyttää eri ohjelmistoja ja niihin liittyviä palveluita joustavasti eri ympäristöissä, muun muassa hybrid-ympäristöjen tai konttiteknologian avulla. Osana migraatiopolkua ja it-infrastruktuurin modernisointia onkin järkevä hyödyntää nykyaikaisia tekniikoita. Esimerkiksi konttiteknologia on osa modernia it-ympäristöä. Se mahdollistaa ketterän sovelluskehityksen ja tehokkaan alustan jatkuvien palveluiden näkökulmasta sekä liiketoiminta saa joustavia ja uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.
 

Pilvimigraation ja it-infrastruktuurin modernisoinnin tulosten jatkuvuuden ja muutoshallinnan varmistaminen

Huomioiden aiemmin esiin nostettuja ydinkohtia, voidaan jossain järjestelmäympäristössä päätyä esimerkiksi siihen, ettei tiettyä sovellusta ja sen vaatimia palveluita kannata siirtää pilveen esimerkiksi siksi, että se on liian kallista ja jatkuvien palveluiden näkökulmasta liian vaativaa. Tällöin voi järkevin kehitysmalli olla it-infrastruktuurin modernisointi – esimerkiksi ottamalla käyttöön modernit konesalipalvelut. Jonkin järjestelmän osalta analyysin tulos voi vastaavasti olla hyvinkin suotuisa julkipilviratkaisulle, eli pilvimigraatio on järkevin tapa sekä kehittämisen että ylläpidon näkökulmista.

Optimaalisin migraatio- ja modernisointipolku muodostuu systemaattisen läpikäynnin tuloksena, joka huomioi yksittäiset järjestelmät mutta myös niiden välillä olevat riippuvuudet. Olennaista organisaatiolle on myös se, että se määrittää nykytilan kautta oman it-arkkitehtuurinsa, joka tukee vaiheittain käynnistettäviä pilvimigraatioita ja it-infrastruktuurin modernisointia – mutta samalla mahdollistaa näiden aktiviteettien positiivisesti kiihtyvän vauhdin.
 

Haluatko lisää eväitä sujuvan migraation tai modernisoinnin toteuttamiseksi?

Järjestimme yhteistyössä HPE:n kanssa webinaarin, jossa käsittelimme pilvimigraatioiden ja ympäristön modernisoinnin onnistuneita toteutuksia.

Katso tallenne webinaarista

 

Jukka Ahtikari

Head of Business Digitalization Telia

Written by
Jukka Ahtikari
Head of Business Digitalisation