Blogi
Written by
Jukka Ahtikari
Head of Business Digitalisation

Onko pilviympäristösi hallinta karkaamassa käsistäsi? Näistä merkeistä huomaat, että infrastruktuurisi kaipaa ryhtiliikettä

Jukka Ahtikari

Uusia, digitaalisia työkaluja otetaan käyttöön ja kehitetään vauhdilla. Yhä useammin mm. aikataulu- tai kustannuspaineiden vuoksi alustavalinnat tehdään työn alla olevan projektin perusteella, eikä kokonaisuuden hahmottamiselle jää aikaa. Kuulostaako tutulta?

Kiireessä suunnitelmallisuus unohtuu ja tekniseen ympäristöön rakennetaan toisistaan irrallisia, pistemäisiä ratkaisuja, jotka palvelevat vain yhden projektin verran. Sen seurauksena yritykselle alkaa vähitellen kertyä teknistä velkaa, joka hidastaa tekemistä.

Toimintokeskeinen ajattelu yhdistettynä digitalouden laajalti läpi eri toimintoihin vaikuttaviin palveluketjuihin luovat jo omat haasteensa organisaation toiminnan johtamisessa. Kun tähän yhdistetään eri teknologioiden koordinoitu hyödyntäminen ja datavirtojen turvallinen integrointi, nousee nopeasti esiin tarpeet hallita, unohtamatta jatkuvuuden varmistamisen haasteita kehitysvaiheesta tuotantoon siirryttäessä.

Lisäksi organisaatio voi jopa turhaan lisätä hallinnan haasteita kehittämisen ja jatkuvien palveluiden alueilla. Pahimmillaan voi syntyä jopa merkittäviä liiketoimintariskejä. Alla on esitetty muutamia esimerkkejä tällaisista tilanteista:

  • Organisaatio hankkii nykyisen perinteisen ICT-ympäristön lisäksi erilaisia resursseja julkipilvestä ilman kriittisten alueiden arkkitehtuurisuunnittelua ja kehittämisen tiekarttaa.
  • Perinteisiin tietojärjestelmiin liitetään ketterällä sovelluskehityksellä, DevOps-ajattelulla, uusia sovelluskomponentteja ilman selkeitä vastuita ja yhteisesti sovittuja toimintamalleja.
  • Valvonta ja poikkeustilannehallinta on vain pistemäistä sovelluskohtaista, jolloin liiketoimintakriittiset palveluprosessit eivät ole hallinnassa järjestelmäympäristönäkökulmassa.
  • Hybridijärjestelmäympäristössä olevien sovellusten kehitys ja rutiiniylläpito ei huomioi eri sidosryhmiä, eikä perustu koordinoituun ja suunnitelmalliseen toimintaan.
  • Kustannusten osaoptimoinnilla voidaan säästää yksittäisessä kehitysprojektissa, mutta tietojärjestelmänäkökulmasta saatetaan luoda mm. eri sovelluksiin tai niiden datavirtoihin kriittisiä heikkoja ”lenkkejä” – eli epävarmuuksia, jotka voivat realisoitua ylläpitovaiheessa tai viimeistään seuraavien kehityshankkeiden aikana teknisenä velkana.

Alla on nostettu esiin näkökulmia – mahdollisia kipupisteitä, jotka huomioimalla voidaan ratkaisevasti vahvistaa tietotekniikan ja -järjestelmien roolia liiketoiminnan ja organisaation menestyksen kirittäjänä. Samalla varmistetaan hallinnan tehokkuus kehityksestä jatkuviin palveluihin.
 

Näkemys järjestelmäympäristöstä ei ole yhtenäinen

Onko organisaatiollasi ajantasainen kokonaiskuva järjestelmäympäristöstä, esimerkiksi järjestelmäkartta? Se tukee kokonaisarkkitehtuuriajattelua ja tarjoaa yhtenäisen tilannekuvan, johon liittyy mm. sovellukset ja niiden väliset riippuvuudet sekä vastuuroolit ja linkitykset resursseihin esimerkiksi kapasiteetti- ja pilvipalveluissa.
 

Kustannusten hallinta on jälkijättöistä

Julkipilvipalveluiden tarjoama ketteryys voi tarpeettomasti nostaa kustannuksia, etenkin jos ei esimerkiksi huomioida kehitysprojektin eri vaiheiden volyymitarpeita ja hyödynnetä pilvipalveluiden ketteriä optimointimahdollisuuksia. Yllätyksiä voi aiheuttaa myös hybridiympäristöt, joissa dataliikennettä tapahtuu perinteisen kapasiteettiympäristön ja pilvipalveluiden välillä.
 

Rutiinitehtävät vievät ajan kehittämistyöltä

IT-asiantuntijoiden ajankäyttö vaikuttaa olevan IT-rutiinitehtävien hoidossa, koska esimerkiksi pilvipalveluiden tarjoamat erilaiset automaatiot ja vakioidut palvelumallit eivät ole käytössä. Tällöin kehitystyöhön ei jää riittävästi aikaa ja IT-tiimin kyky palvella liiketoimintaa hidastuu ja heikkenee.
 

Palveluiden kehittäminen on pistemäistä ja kallista

Jos rutiinityöt vievät IT-tiimin ajan, liiketoiminta saattaa haluta nopeuttaa digipalveluiden kehitystä hyödyntämällä itsenäisesti ulkoisia sovelluskehittäjiä ja rakentamalla palveluita, jotka voivat olla pistemäisesti irrallaan organisaation järjestelmäarkkitehtuureista ja jatkuvista palveluista. Esimerkiksi poikkeustilanteissa tai jatkokehitysvaiheessa ne voivat luoda teknisiä ja liiketoiminnallisia haasteita sekä suunnittelemattomia lisäkustannuksia.
 

Osaamisen nykytila ja kehittäminen on retuperällä 

Tämä koetaan eri organisaatioiden tietohallintopäättäjien keskuudessa tutkitusti merkittäväksi haasteeksi erityisesti pilvipalveluiden alueella. Pelkästään pilvipalveluiden ostaminen vaatii asiantuntemusta, pilvipalveluiden kehittämisosaamisesta puhumattakaan. Osaamisen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja myös hyvää henkilöstöjohtamista. Siksi on olennaista tunnistaa oman osaamistason lisäksi nykyisten tietotekniikkakumppanien kyvyt. Paras tae oman osaamisen kehittymiselle on kyvykäs kumppani.
 

Tietohallinto ja sovelluskehitys eivät tue toisiaan rittävästi

On melko yleistä, että ohjelmistokehittäjät kokevat tarpeen toimia hyvinkin itsenäisesti – jopa tuotantoympäristöissä. Tällainen osittainen governance-ajattelun puute voi suuremmissa organisaatioissa ja järjestelmäkokonaisuuksissa synnyttää kasvavassa määrin teknologia- ja liiketoimintahaasteita. Siksi julkipilvipalveluissa kannattaa tarjota kehittäjille tehokkaat työkalut ja ns. CI-/CD-toimintaa tukevat työmallit. Siihen liittyvät myös positiiviset kontrollit, kuten yhteiset ’playbookit’ ja niitä tukevat vastuu- ja tehtävälistat eri sidosryhmien yhteistyötä tukemaan.
 

Ylläpito ja jatkuvat palvelut vaativat asiantuntemusta

Vaikka ylläpitotoiminta koetaan usein pakolliseksi rutiiniksi, vaatii sen tehokas ja laadukas toiminta suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä sekä myös aktiivista sidosryhmäviestintää. Ilman tällaista toimintaa esimerkiksi kriittiset päivitykset tai varmistukset jäävät tekemättä tai niiden huolimaton toiminta voi synnyttää organisaatiolle pahimmillaan taloudellisia tappioita. Jos jatkuvat palvelut eivät ole hallitusti käytössä ja esimerkiksi virhetilanneviestintä ei toimi, voivat yllättävät järjestelmähäiriöt vaikuttaa kriittisesti palveluiden käyttöön sisäisesti ja digipalveluiden lisääntyessä hyvin nopeasti sekä näkyvästi asiakas- ja liiketoimintakumppanirajapintaan asti.

 

 

 

Written by
Jukka Ahtikari
Head of Business Digitalisation