Sinut on todennäköisesti jo hakkeroitu – Onko yritykselläsi valmiudet havaita kehittyneet tietomurrot?
Niin suuret kuin pienetkin yritykset ovat toimialasta riippumatta jatkuvasti tietomurtojen kohteena. Viime aikoina uutisointi yrityksiin kohdistuneista tietomurroista ja ohjelmistoista löytyneistä tietoturvahaavoittuvuuksista on lisääntynyt. Tietomurtojen toteutuessa vaakalaudalla on yrityksen maine, ja pahimmassa tapauksessa uhattuna voi olla koko liiketoiminnan jatkuvuus.
Ikuisessa taistelussa tietomurtoja vastaan haasteena on tietoturvauhkien jatkuva kehittyminen. Hyökkääjät keksivät uusia tapoja päästäkseen suojausten läpi ja saavuttaakseen tavoittelemansa hyödyn. Nykyään jo yli puolet hyökkäyksistä tehdään ilman haitallista tiedostoa. Käyttöjärjestelmien sisäänrakennettujen työkalujen (kuten PowerShellin) hyödyntäminen tietomurroissa on yleistynyt. Perinteiset sormenjälkitunnisteisiin pohjautuvat virustorjuntaratkaisut tai palomuurit eivät ole enää ratkaisu tietoturvauhkiin, vaikka ne ovatkin edelleen käytännössä välttämättömiä.
Yksi perinteisesti suosituista hyökkäyskanavista on sähköposti. Käyttäjille lähetetään haitallisia tiedostoja tai yritetään saada heidät klikkaamaan haitallisia linkkejä. Näiden avulla hyökkääjä pyrkii esimerkiksi saamaan käyttäjän työaseman hallintaansa tai kalastelemaan käyttäjän identiteetin. Seurauksena hyökkääjä pystyy toimimaan yrityksen verkossa huomaamattomasti ja etenemään kohti lopullista tavoitettaan.
Tällaisten hyökkäysten toteuttaminen on myös yllättävän helppoa. Työkaluja toteuttamiseen löytyy jo tunnetuista tietoturvatestaustyökaluista, joita on saatavilla ilmaiseksi.
Tietomurtoja voi nykyisin ostaa jopa palveluna, eikä se ole edes kovin kallista.
Kaiken lähtökohtana on kerroksellinen suojaus
Suojautuakseen tietomurtoja vastaan yritysten on rakennettava suojauksistaan kerroksellisia. Kerroksellisella suojautumisella muodostetaan hyökkääjän kulkureitille useampia tarkistuspisteitä, joissa tietomurto voidaan havaita ja estää. Vaikka estäminen ei onnistuisikaan, niin kerroksellisella suojauksella saadaan ainakin hankaloitettua hyökkäyksiä ja vähintäänkin enemmän aikaa onnistuneen tietomurron estämiseen.
Suojausten rakentamisessa tulee ensinnäkin olla ymmärrys suojattavasta omaisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Riskien ymmärtäminen auttaa kohdentamaan tietoturvaresurssit oikealla tavalla ja näin saadaan potentiaalisesti myös säästettyä kustannuksia. Lisäksi tuntemus erityyppisistä hyökkäystekniikoista ja tietoturvauhista auttaa valitsemaan oikeita ratkaisuja ympäristön suojaamiseen.
Varsinaisia suojauksia tarvitaan tyypillisesti usealla tasolla. Tarvitaan keinoja mm. tietoverkon, päätelaitteiden ja yksittäisten palveluiden suojaamiseen unohtamatta käyttäjäidentiteettien ja itse tiedon suojaamista. Kun suojauksia on usealla eri tasolla, voidaan yhden suojauksen läpi päässyt tietoturvauhka torjua toisessa suojauskerroksessa, ja murtautujalla on jälleen uusi pähkinä purtavana.
Kerroksellisessa suojauksessa ei tule myöskään unohtaa penkin ja näytön välissä istuvaa heikointa lenkkiä, eli käyttäjää. Suuressa osassa tietomurtoja käyttäjä on jollain tapaa osallisena, esimerkiksi avatessaan sen huijausviestissä olleen linkin ja syöttäessään käyttäjätunnuksensa hyökkääjän ylläpitämälle verkkosivulle tai laittaessaan makrot päälle epäilyttävässä Excel-tiedostossa. Näin ollen käyttäjien tietoisuus tietoturvauhkista on tärkeä osa suojautumista.
Täysin läpäisemättömiä suojauksia ei ole olemassakaan
Täytyy kuitenkin muistaa, että 100-prosenttisesti pitäviä suojauksia ei ole olemassakaan. On lähdettävä liikkeelle siitä, että osa tietomurtoyrityksistä onnistuu. Vaikka yrityksen suojaukset olisivatkin asianmukaisella tasolla, on oleellista rakentaa myös valmiudet havaita suojausten läpi päässeet tietoturvauhkat ja kyvykkyydet reagoida niihin nopeasti.
Miten tunnistaa ja pysäyttää tietoturvahyökkäys
Yrityksiltä kuluu keskimäärin 200 päivää havaita tietojärjestelmiin kohdistuva tietomurto. Mitä aikaisemmin tietoturvauhka saadaan kiinni, sitä vähemmän vahinkoa se kerkeää aiheuttaa. Nopealla reagoinnilla kasvatetaan myös todennäköisyyttä siihen, että tietomurto onnistutaan estämään ennen kuin hyökkääjä on päässyt tavoittelemaansa kohteeseen käsiksi.
Tietoturvauhkien havaitsemiseen on tarjolla monenlaista teknologiaa. Monet tarjolla olevista teknologioista ovat kuitenkin kohtuuttoman kalliita ja vaativat paljon asiantuntijaresursseja, jotta niistä saataisiin haluttu hyöty irti. Näin ollen ne ovat usein pienempien yritysten tavoittamattomissa. Pelkkä teknologia ei myöskään riitä siihen, että tietoturvauhkat saataisiin oikeasti hallintaan. On tärkeää myös huolehtia, että uhkiin reagoidaan oikeanlaisella tavalla tietomurtojen vaikutusten minimoimiseksi.
Onneksi tietoturvauhkien havaitsemiseen on tullut myös moderneja ratkaisuja, joissa ihmisten asiantuntemus ja teknologia saadaan yhdistettyä tehokkaasti. Tekoäly ja koneoppiminen mahdollistavat uusia tapoja havaita tietoturvauhkia ja ne hoitavat myös tietoturva-asiantuntijoiden rutiinitöitä heidän puolestaan. Näin henkilötyön määrä saadaan kohtuulliselle tasolle. Nämä ratkaisut mahdollistavat myös tyypillisesti suurimmat vaikutukset yrityksen liiketoimintaan aiheuttavien kehittyneempien tietoturvauhkien tunnistamisen.
Tietomurtoihin onkin syytä varautua kokonaisuudella, jossa moderni teknologia ja ihmisten osaaminen yhdistyvät oikeanlaisella tavalla. Näin kehittyneetkin tietoturvauhkat kyetään havaitsemaan tehokkaasti ja saadaan varmistettua nopea reagointi. Tämä on suositeltavaa ihan jokaiselle yritykselle.
Järjestimme yhteisvoimin F-Securen kanssa aamiaisseminaarin tietoturvauhkien havainnoinnista ja hallinnasta. Seminaarissa toimme käytännön esimerkein esille, kuinka tietoturvauhkat voidaan havaita ja niiden aiheuttamat vahingot estää.