Verkkojen valtiaalla avaimet pilvipelaamiseen?

YLE uutisoi tänään näyttävästi pilvipelaamisen esiinmarssista. Aloitin itse saksalaisen Shadow Cloudin käytön viime tammikuussa. Valintana oli joko ostaa uusi 2000 euron peliläppäri tai sitten maksaa 40 euroa kuukaudessa palvelusta, joka mahdollisti uusien pelien pelaamisen pilvestä tuotetun virtuaalisen pelikoneen kautta. Naputtelin luottokortin palveluun ja mietin, että no ei se ota jos ei anna. Homma pelasi uskomattoman hyvin ja koin samanlaisen wau-fiiliksen kuin saadessani ensimmäistä kertaa käsiini Chromecastin ja Netflixin yhdistelmän. Seitsemän vuotta vanha ASUS-koneeni täräytti näytölleni täysillä asetuksilla pyörivän Star Citizenin. Rakas ARMA 3 -pelini ei koskaan ollut näyttänyt niin karkilta. Miltei teki mieli pussata gigaista nettiliittymää tarjoavaa Ethernet-piuhaani.

Kevät meni eteenpäin ja uusi ihastus alkoi hieman muuttua valjummaksi. Muita ihmisiä vastaan pelattaessa FPS-peleissä jouduin ajan kanssa nöyrtymään siihen, ettei bitti vaihtunut kotini ja Manheimissa olevan konesalin välillä tarpeeksi nopeasti. Se pieni latenssi siellä ja täällä kasvoi liian kovaksi kynnykseksi. Samoista kokemuksista raportoivat ystäväni, jotka olivat hehkutukseni kautta päätyneet myös kokeilemaan uutta maailmaa.

Lopetin Shadow Cloudin käytön kesäloman alkaessa, mutten sanonut hyvästi vaan lupasin pilvikoneelleni, että tapaamme pian uudestaan, kun olemme yhdessä selättäneet vihollisen nimeltä latenssi. Samaan aikaan aloitin uudessa hommassa Telialla. Aloittaessani tässä uudessa roolissani mietin kovasti, millainen rooli konesalikapasiteeteilla enää voi olla julkipilvien ulkopuolella.

Mitä ihmeen järkeä on enää investoida pilvipalveluihin konesaleista puhumattakaan, kun globaalit jätit hallitsevat markkinaa miljardiluokan kehitysbudjeteilla?

Onko tämä peli hävitty kokonaan muilta teknologioilta ja ekosysteemeiltä?
 

Muutamien hienojen projektien kautta olen viimein tajunnut, ettei pelkkä laskentateho tai "valmis sovellus pilvestä" ole enää se juttu, vaan erottuvaisuus tulee kyvystä yhdistää pilvissä asuva laskentateho ja sitä tarvitseva fyysinen sijainti. Alamme vihdoin nähdä käytännön tarpeita 5G:n kaltaiselle vielä nopeammalle bitin liikuttamiselle.

Ennustan, että se ken ymmärtää verkkoja ja "bitin virtausta" on uusissa liiketoimintamalleissa pian DevOps-ninjoja ja palvelumuotoilijoita halutumpi osaaja. Uudet virtualisointi- ja AI-avusteiset liiketoimintaideat tarjoavat uuden pelikentän erilaisille hybridiratkaisuille, joissa syleillään julkipilveä siinä missä se on paras ja täydennetään sitä paikallisella kapasiteetilla, kun latenssivaatimukset tai jokin muu syy sitä kaipaa. ATK on edelleen monimutkaista, eikä koskaan kannata julistaa peliä pelatuksi. Ne ken auttavat pilven ja bitin kanssa ovat hyviä kavereita auttamaan uusien ideoiden syntymisessä.

Pilvipelaaminen ja AI-avusteinen työnteko raottavat ovea ja ovat astumassa osaksi elämäämme. Elämme hienoja aikoja.

Tutustu viimeisimpään 5G-projektiimme

Toteutimme ABB:n kanssa projektin, jossa otimme maailman ensimmäisen teollisen 5G-tekoälysovelluksen käyttöön Helsingin-taajuusmuuntajatehtaalla. Laskentatehona ratkaisussa toimii Telia Cloud 9 -pilvipalvelumme.

Tutustu projektiin